L&T-Sairauskassan säännöt

L&T-sairauskassan säännöt 1.1.2024 alkaen

säännöt pdf-muodossa

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on L&T-sairauskassa

Kassan kotipaikka on Helsinki

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikka kassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

L&T-sairauskassan toimintapiirin muodostaa seuraaviin yhtiöihin ja yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt:

• Lassila & Tikanoja Oyj (y-tunnus 1680140-0)
• L&T Siivous Oy (y-tunnus 3155982-7)
• L&T Kiinteistöhuolto Oy (y-tunnus 3155934-1)
• L&T Kiinteistötekniikka Oy (y-tunnus 3155933-3)
• L&T Ympäristöpalvelut Oy (y-tunnus 3155938-4)
• L&T Teollisuuspalvelut Oy (y-tunnus 3155938-4)
• L&T-sairauskassa (y-tunnus 2153218-8)

Yhtiötä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa osakkaalta tai kassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on vakuutettuna toisessa sairaus- tai vakuutuskassassa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 6 kuukautta kestäväksi.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.

Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä 6 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Kassankokous voi erillisellä 3 kuukauden määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet vakuutetuksi.

Vakuutussuhde on vapaaehtoista niiden osakkaaseen työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa näiden sääntöjen tullessa voimaan. Vakuutetuksi on liityttävä 3 kuukauden kuluessa sääntöjen voimaantulosta.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan internetsivuilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Vakuutetun katsotaan eronneen kassasta ja vakuutussuhde päättyy automaattisesti vakuutetun lakatessa kuulumasta kassan toimintapiiriin.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

6 §

Osakkaan katsotaan eronneen kassasta osakkaan lakatessa kuulumasta sen toimintapiiriin. Osakas voi myös erota kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakas voidaan erottaa kassasta, jos osakas laiminlyö vakuutusmaksun maksamisen tai jättää tilittämättä vakuutetuilta perityt vakuutusmaksut 2 kuukauden ajalta maksuhuomautuksesta huolimatta.

7 §

Osakkaalla, joka eroaa tai joka erotetaan kassasta, tai vakuutetulla, jonka katsotaan eronneen kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Vakuutetun vakuutusmaksu on 0,54 prosenttia vakuutetun osakkaalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 10,90 euroa ja enintään 26,22 euroa kuukaudessa. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

Vakuutetun vakuutusmaksun vähimmäis- ja enimmäismäärät sidotaan työntekijäin eläkelain (395/2006) 96, 97 § ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä olevat euromäärät vastaavat palkkakerrointa 1,558. Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman sairausloman eikä vanhempainvapaan poissaolon ajalta.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksu suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomaankomennuksen ajaksi. Vakuutetulla ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14-14a §:n mukaisiin etuuksiin.

Osakkaan vakuutusmaksu on yhtä suuri kuin palveluksessaan olevien kassan vakuutettujen vakuutusmaksut yhteensä.

9 §

Osakas pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava vakuutettujen vakuutusmaksuerä.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa osakkaan vakuutusmaksuja sekä vakuutetun vakuutusmaksun palkkakertoimella tarkistettuja vähimmäis- ja enimmäismääriä enintään 30 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4 a) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa; 4 b) raskausraha, erityisraskausraha, vanhempainraha

5) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta tai raskaudesta johtuvana hoitona ei pidetä keinohedelmöitystä. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Korvattavat kustannukset:

14.1. Julkinen terveydenhuolto

Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaiseen maksukattoon saakka.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:

• terveyskeskusmaksut
• fysioterapiamaksut
• sarjahoidon maksut
• sairaalan poliklinikkamaksut
• päiväkirurgian maksut
• sairaalan hoitopäivämaksut
• tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut

Maksukaton täytyttyä sairaalan hoitopäivämaksut korvataan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiseen enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta.

Kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua.

14.2. Lääkkeet

Lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta. Viitehinnan ylittävä osuus jää vakuutetun maksettavaksi, jos hän kieltää valmisteen vaihdon.

14.3.Lääkärinpalkkiot:

1) Erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta 80%, enintään neljä käyntikertaa kalenterivuodessa;

2) Hallituksen vahvistaman luettelon mukaisista tähystystoimenpiteistä ja niiden laitosmaksuista 80%.

Erikoislääkärin vastaanottopalkkion korvauksen edellytyksenä on, että korvausta on saatu sairausvakuutuslain nojalla.

14.4. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito:

1) lääkärin määräämät, hallituksen vahvistaman tutkimusluettelon mukaiset laboratoriotutkimukset, patologian alaan kuuluvat tutkimukset. Tutkimusluettelo vahvistetaan puoli vuosittain tai tarvittaessa;

2) lääkärin määräämät hallituksen vahvistaman tutkimusluettelon mukaiset ultraääni- ja röntgentutkimukset. Tutkimusluettelo vahvistetaan puoli vuosittain tai tarvittaessa;

3) lääkärin määräämät magneetti- ja tietokonetomografiatutkimukset;

4) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 80 %, enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa;

5) lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia-, osteopatia- tai kiropraktiikkahoidosta 80 %, enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa.

14.5. Matkakustannukset

Matkakustannukset korvataan hallituksen antamien kulloinkin voimassa olevien matkustusohjeiden mukaisesti.

14.6. Apuvälineet

Lääkärin, hammaslääkärin tai fysioterapeutin määräämät apuvälineet.

Apuvälineeksi katsotaan:

• tukisukat, tukiliivit ja tukipohjalliset
• niveltuet
• hammaskiskot
• sidokset
• tekojäsenet

Korvaus on enintään 100 euroa kalenterivuodessa/apuväline. Oikeus korvaukseen määräytyy ostopäivän mukaan.

Lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;

14.7. Silmälasit

Vähintään vuoden kestäneen vakuutussuhteen jälkeen hankittujen lääkärin tai optikon määräämien samalla ostokerralla ostettujen silmälasien hinta 400 euron enimmäismäärään saakka tai vaihtoehtoisesti silmien taittovirheleikkauksesta aiheutuneista kustannuksista 400 euroa korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Silmälasikorvaukseen on oikeus joka kolmas kalenterivuosi. Oikeus korvaukseen määräytyy ostopäivän mukaan.

14.8. Hammashoito

Oikeus hammashoidon korvaukseen alkaa vähintään vuoden kestäneen vakuutussuhteen jälkeen.

a) 100% julkisen terveydenhuollon yksikössä annetusta hammashoidosta perityistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 912/1992 mukaisista palkkioista ja maksuista;

b) 80% yksityisessä terveydenhuollon yksikössä annetusta hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja hammaslääkärin määräämän suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä.

Korvaus hammashoidosta on enintään 500 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

Yksityisen puolen hammashoidon korvauksen edellytyksenä on, että korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Proteettisistä toimenpiteistä, hammasteknisestä työstä ja palvelusetelin omavastuuosuudesta ei sairausvakuutuskorvausta edellytetä.

14 a §

Vakuutetun työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus katsoo, tai hallituksen valtuuttamana kassan asiantuntijalääkäri yhdessä toimitusjohtajan kanssa katsovat, yksittäistapauksessa kohtuulliseksi siihen suostua ja elleivät ne ole 14 §:n mukaan muutoin korvattavia. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lääkärilausunto tai muu vastaava selvitys.

15 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomaille ei korvata.

16 §

Edellä 14 – 14a §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalan hoitopäivämaksujen korvaaminen lakkaa 14§:n 14.1. kohdassa mainitun enimmäisajan päätyttyä taikka, jos vakuutettu siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen vakuutussuhteen päättymistä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos vakuutettu on palkattomasti poissa työstään työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai vanhempainvapaan vuoksi, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 – 14 a §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta.

19 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

20 §

Hallituksella on oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana..

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

22 §

Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan

23 §

Jos vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä etuuden maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Helsingin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä mainittujen etuuksien maksamiseen määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 40 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia lisäetuuksien korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finassivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

30 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja

KASSANKOKOUS

31 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen päätöksellä kassankokous voidaan järjestää etäyhteyden välityksin.

32 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen vakuutettu ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 vakuutettua.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on yhtä suuri kuin kokouksessa edustettuna olevien vakuutettujen yhteinen äänimäärä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa.

Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

33 §

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta; 3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä; 4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattava antaa aihetta; 6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot; 7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle; 8) valitaan tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja; sekä 9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

35 §

Vakuutetulla tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia varsinaisen kassankokouksen käsiteltäväksi. Mikäli vakuutettu tai osakas haluaa saada asian varsinaisen kassankokouksen käsiteltäväksi, esitys tulee toimittaa helmikuun loppuun mennessä kirjallisesti kassan toimitusjohtajalle, joka vie asian hallituksen käsiteltäväksi.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistavana kassan verkkosivuilla. Kokouskutsu laitetaan lisäksi osakkaan ilmoitustaululle. Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 34§:n 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka, sekä kokouksessa käsiteltävät asiat

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa tai internetsivuilla äänioikeutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa sekä kassan internetsivuilla.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kokouksessa.

39 §

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut ja osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan kassankokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirjan on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen ja osakkaan nähtävänä. Osakkaalla ja vakuutetulla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat 3 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakkaat valitsevat 3 varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 2 vuotta. Toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän kanssakokouksen jälkeen.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

45 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

46 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §

Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

51 §

Vakuutuskassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava: 1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään; 2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tili- kauden aikana; 3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia; 4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat; 5) jos säännöissä erikseen niin määrätään; sekä 6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.