Vastuullisissa yrityksissä työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Teollisuuden tukitoiminnoissa työturvallisuudelle asetetaan selkeät tavoitteet, joita seurataan jatkuvasti ja toimintaa kehitetään yhdessä asiakkaan sekä muiden toimijoiden kanssa. Tehdasalueella työskennellessä ja huoltoseisakkien aikana ennakointi ja yhteistyön merkitys korostuu, kun tavoitteena on 0 tapaturmaa.
Yritykset ovat myös valmiita tekemään entistä suurempia investointeja, jotta työ voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa turvallisesti. Teollisuudessa on laajasti ymmärretty, että työturvallisuus on väärä paikka säästää. Valveutuneisuus näkyy myös siinä, että työntekijöitä kannustetaan tekemään havaintoja muiden työstä ja tietoa riskeistä jaetaan asiakkaan ja toimittajan välillä.
“Työtapaturma, ympäristöonnettomuus tai muu vahinko tuo aina mukanaan seurauksia, jotka voivat pahimmillaan olla teollisuusyrityksen kannalta kohtalokkaita. Vaikka onnettomuuden aiheuttaisi tehdasalueella toimiva ulkopuolinen yritys, kantaa isäntäorganisaatio aina viime kädessä vastuun ja imagohaitan tapahtuneesta.
Jokainen yritys määrittelee itse, kuinka ylös vastuullisuuden rima asetetaan. Tärkeintä on, että kaikki tehdasalueella toimivat yritykset noudattavat samoja vaatimuksia ja sääntöjä. Siksi niitä on pohdittava etukäteen ja nostettava esiin jo sopimusneuvotteluissa uuden yhteistyökumppanin kanssa.”
Tuomo Tikander, VP, Facilities, Risk Management
Noudata työlupa-käytäntöjä ja työskentele työohjeiden mukaisesti.
Käytä aina työhön määriteltyjä suojaimia ja huolehdi suojainten kunnosta.
Jokaisen velvollisuus on puuttua poikkeamiin. Poista riski ja ilmoita.
Arvioi vaarat ennen työn aloittamista.
Havaitse muuttunut tilanne ja arvioi sen tuomat riskit.
Palauta tavara ehjänä ja puhdistettuna sille varatulle paikalle.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työtapaturman keskimääräinen hinta työnantajalle on yli 6 000 euroa. Pahimmillaan todelliset kustannukset saattavat kuitenkin kohota moninkertaisiksi. Tapaturma voi johtaa eläköitymiseen, tai keskeyttää tehtaan tuotannon päiviksi, jolloin puhutaan kymmen- tai jopa satakertaisista summista.
Tällä sivulla kerromme, miten pääset kohti kunnianhimoista 0-tavoitetta. Työturvallisuuden varmistaminen ei ole halpaa, mutta työtapaturman hinta – se vasta korkea onkin.
Turvallinen työympäristö on monen tekijän summa. Se ei synny sattumalta, vaan vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja kaikille yhteisiä pelisääntöjä. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun toimintatapoja parannetaan porukalla. Tämä vaatii panostusta myös teollisten tukipalveluiden tarjoajalta.
Tukipalveluita ei tuoteta tyhjiössä, vaan käytänteet on sovitettava yhteen asiakasyrityksen toimintatapojen kanssa. Ideaalitilanteessa molemmat osapuolet tuovat oman osaamisensa samaan pöytään – yhdessä kehittäen ja kehittyen.
Yhdessä suunnittelu sekä yhteiset viestintä- ja kehitysmenetelmät takaavat, ettei yhdellekään tehdasalueella työskentelevälle tai siellä vierailevalle aiheudu turhia riskejä. Myöskään esimerkin avulla johtamisen voimaa ei pidä väheksyä.
1. Tavoitteeksi 0 työtapaturmaa
Sitouttakaa kaikki teollisuusalueella toimivat yritykset ja työntekijät nolla työtapaturmaa -tavoitteeseen. Kuten kaikessa muussakin tavoitteellisessa toiminnassa, myös turvallisuudelle asetetaan selkeät tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti työturvallisuuden mittareilla.
2. Kaikki alkaa asenteesta
Vaikka työvälineet ja -menetelmät olisivat parhaalla mahdollisella tolalla, yhdenkin yksilön huono asenne voi vaarantaa koko tehdasalueen turvallisuuden. Kalliita koulutuksia voidaan järjestää joka viikko, mutta asenteita ei voida muuttaa rahalla. Pohtikaa yhdessä, miten turvallisuusasenteita voidaan parantaa.
Näin pääset alkuun:
2. Korjaavat toimenpiteet ja seuranta
Yllä kannustettiin havainnoimaan työturvallisuutta – sekä kehityskohteita että esimerkillistä toimintaa. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että myös korjaavat toimenpiteet tulevat tehdyksi, eikä itse toimenpiteissä lipsuta. Sopikaa yhdessä pelisäännöt ja mitä seuraa turvallisuussääntöjen rikkomisesta.
3. Säännölliset ohjausryhmätapaamiset
Varmistakaa jatkuva kehitystyö järjestämällä säännöllisiä ohjausryhmätapaamisia, joissa:
Pystyttäkää tehdasalueelle palautelaatikko, jonne työntekijät voivat jättää omia ideoitaan ja huomioitaan tarvittaessa nimettömänä. Ottakaa näiden palautteiden läpikäyminen osaksi ohjausryhmätapaamisia.
4. Ulkopuolisen toimijan tekemä HSEQ-arviointi
Puolueeton arviointi antaa yritysten työturvallisuustilanteesta kattavan kokonaiskuvan. Esimerkiksi Inspectan järjestämässä HSEQ-arvioinnissa käydään läpi työterveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatukokonaisuudet sekä tarkastetaan, miten nämä osa-alueet linkittyvät yrityksen johtamiseen.
“Työturvallisuuden varmistaminen ja parantaminen on yhteistyötä. Ainoastaan yhdessä suunnittelu sekä yhteiset viestintä- ja kehitysmenetelmät voivat taata, ettei yhdellekään tehdasalueella työskentelevälle tai siellä vierailevalle aiheudu turhia riskejä.”
Tuomo Tikander, VP, Facilities, Risk Management, EHSQ
Lähtökohtaisesti teollisuudessa ja sen tukipalveluissa työskennellään usein riskialttiissa ympäristössä, kuten ahtaissa tiloissa, huonossa valaistuksessa, säiliöissä ja korkeissa paikoissa.
Vaikka riskien arvioinnin pitäisi olla teollisen toiminnan perusedellytys, siinä on edelleen puutteita. Yleinen riskinarviointi voi olla tehtynä, mutta miten varmistetaan työsuorituskohtainen turvallisuus ja riskien eliminointi?
Aloita perusteista ja kehitä toimintaa jatkuvasti
Operatiivisen riskienhallinnan lisäksi nykypäivänä kaikilla toimialoilla korostuvat tietohallinnon riskit. Tietoturvallisuus ja tiedonhallinta onkin syytä aina sisällyttää yrityksen riskienhallintaprosessiin. Koska kaikkia tietoturvariskejä on mahdotonta eliminoida täysin, on yrityksen luotava käytännöt mahdollisten uhkatekijöiden tunnistamiseksi ja niihin varautumiseksi.
Vastuu velvoittaa toimimaan fiksusti – erityisesti teollisuudessa. Riskien tiedostaminen ja niihin reagoiminen kuuluvat kaikkien teollisuuden toimijoiden velvollisuuksiin. Tämä kannattaa pitää mielessä myös kumppanien valinnassa: Lassikosta löydät kuusi vastuullisen toimijan tuntomerkkiä.
“Vastuullinen yritys varmistaa omien työntekijöidensä lisäksi jokaisen samassa ympäristössä työskentelevän ihmisen ja yrityksen turvallisuuden. Riskit ennakoidaan ja niistä informoidaan myös muita. Henkilövahinkojen ja niistä koituvien menetysten lisäksi työtapaturma saattaa pysäyttää koko tuotannon, mikä tarkoittaa vääjäämättä rahallisia menetyksiä.”
Antti Tervo, toimialajohtaja
Uusi teknologia parantaa työturvallisuutta. L&T.n innovaatiot kehitetään asiakkaan tarpeisiin.
19.3.2019 l Juha-Matti Laurila
“Silloin kun prosessi on selkeä, henkilöstö viritetty havainnointiin ja esimiehet sitoutettu kannustamaan ja valmentamaan alaisiaan, työnteosta tulee palkitsevaa. Pelkkien suoritteiden sijaan saadaan kokonaisvaltaista jatkuvasti kehittyvää palvelua, joka parantaa parhaimmillaan koko tuotantolaitoksen tuottavuutta ja toimintaa.”
Juha-Matti Laurila, asiakkuusjohtaja
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Työtapaturmien yhteenlaskettu hinta on vuosittain satoja miljoonia euroja, josta merkittävä osa muodostuu työajan menetyksestä.
Työtapaturmien määrä tai hinta eivät kuitenkaan yksinään riitä työturvallisuuden mittareiksi. Oikein valittujen mittareiden avulla tapaturmien määrä pystytään suhteuttamaan asetettuihin tavoitteisiin. Järjestelmällinen työturvallisuuden kehittäminen on kaikkien etu ja erityisen tärkeää siinä on, että samoja mittareita käytetään ja sovelletaan samalla tavalla koko organisaation läpi.
🕐 Työtapaturmien taajuus (LTA)
Työtapaturmien taajuus (LTA, Lost Time Accidents) tarkoittaa työpaikkatapaturmien lukumäärää per miljoona tehtyä työntuntia. Tapaturmataajuus on Suomessa yleisimmin käytetty työturvallisuuden mittari, jossa tapaturmiksi lasketaan kaikki sellaiset onnettomuudet, joiden seurauksena on vähintään yhden päivän poissaolo töistä.
Tapaturmavakuutuskeskuksen vuoden 2019 tilastojen mukaan keskimääräinen tapaturmataajuus Suomessa on 28,5. Teollisuuden toimialalla vastaava luku on 30. Viime aikoina tapaturmataajuudet ovat yleisesti ottaen olleet kasvussa lukuun ottamatta rakentamisen toimialaa. L&T on onnistunut kymmenessä vuodessa pudottamaan tapaturmataajuuden vajaasta 60:stä 14:a.
🕓 Työtapaturmien taajuus (TRIF)
Toinen työtapaturmien taajuuden mittarin on TRIF (Total Recordable Incident Frequency), joka muistuttaa hyvin paljon LTA:ta. Erona siihen TRIF-mittarissa huomioidaan myös sellaiset tapaturmat, jotka vaativat esimerkiksi ensiapukäyntiä, mutta eivät kuitenkaan aiheuta poissaoloa työstä. Tapaturmien määrä suhteutetaan tehtyihin työtunteihin samalla tavalla kuin LTA:ssa.
TRIF on kansainvälisesti suosittu mittari, josta koko Suomen tasolla ei ole saatavilla dataa. L&T:llä olemme kuitenkin tarkkailleet myös tätä työturvallisuuden mittaria, jonka olemmekin onnistuneet kymmenessä vuodessa pudottamaan 60:sta alle 30:een.
🕗 Ennakoivat työturvallisuusmittarit
Työturvallisuutta voidaan tarkkailla myös ennakoiviin toimenpiteisiin perustuvan mallin mukaan. Ennakoivilla mittareilla voidaan tarkkailla muun muassa yrityksen työturvallisuusjärjestelmän vaatimusten toteutumista, työturvallisuuden edistämiseksi tehtyä työtä ja työympäristön tai turvallisuusjohtamisen tasoa.
Ennakoivat toimenpiteet vaihtelevat yrityksen toiminnan ja sen luonteen mukaan, mutta yleisesti hyvään työturvallisuustoimintaan kuuluu esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
Salaisuus L&T:n vähentyneiden työtapaturmien määrän taustalla on ennakointi. Ennakoivien toimenpiteiden ja niiden mittaamisen avulla olemme onnistuneet pudottamaan sekä LTA- että TRIF-mittareiden lukemaa yritystasolla. Viime vuonna koko L&T:n tasolla teimme yhteensä noin 50 000 turvallisuushavaintoa, safety walkia, turvallisuustuokiota ja riskien arviointia.
Metalliteollisuus ja kaivokset:
Rami Koskinen
Puh: +358 50385 6155
rami.koskinen@lassila-tikanoja.fi
Metsäteollisuus ja biojalostamot:
Karri Rantasila
Puh: +358 40156 0107
karri.rantasila@lassila-tikanoja.fi
Konepajat ja kemianteollisuus:
Juha-Matti Laurila
Puh:+358 50385 0125
juha-matti.laurila@lassila-tikanoja.fi
