Usein kysytyt kysymykset

Miten Pantit puiksi -palvelu toimii kauppojen palautusautomaateissa?

Pantit puiksi -lahjoitusnappi voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti Tomran ja RVM:n pullonpalautusautomaateissa, joissa on kosketusnäyttö. Tarkemmat tiedot soveltuvista automaattityypeistä voit pyytää täyttämällä yhteydenottolomakkeen.

Kuukausimaksulliseen palveluun kuuluu lahjoitusnapin avaaminen pullonpalautusautomaattiin, Pantit puiksi -jäsentunnus ja viestintäpaketti sidosryhmiä varten, kuukausi- tai kvartaalitason raportointi lahjoitetuilla panteilla istutetuista puista sekä vuosittainen hiilimatematiikkaa avaava metsitystodistus

Voidaanko Pantit puiksi -palvelu ottaa käyttöön muuallakin kuin kaupoissa?

Palvelu voidaan ottaa käyttöön kauppojen lisäksi toimistoissa, kiinteistöissä sekä yleisötiloissa, joissa syntyy paljon tyhjiä pantillisia juomapakkauksia. Esimerkiksi pääkonttorien, kauppakeskukstem, matkustajaterminaalien, oppilaitosten, urheiluhallien ja areenojen käyttäjät voivat sijoittaa panttirahansa metsitykseen palvelun avulla.

Mikäli tilassa kerätään jo panttipakkauksia ja niille on olemassa palautuslogistiikka, panttirahojen kanavointi metsityshankkeisiin voidaan käynnistää muutamassa päivässä. Mikäli tilassa ei ole panttipakkausten keräystä ja palautuslogistiikkaa, suunnittelemme ja mitoitamme tarvittavat keräysastiat yhdessä tilanhaltijan kanssa sekä järjestämme palautuslogistiikan.

Kuukausimaksuun perustuvaan palveluun kuuluu Pantit puiksi -lahjoituspisteiden viestinnälliset elementit, Pantit puiksi -jäsentunnus ja viestintäpaketti sidosryhmiä varten, kvartaalitason raportointi lahjoitetuilla panteilla istutetuista puista, vuosittainen hiilimatematiikkaa avaava metsitystodistus, sekä tarvittaessa juomapakkausten keräysastiat ja palautuslogistiikka.

Onko palvelulla rahankeräyslupa?

Kyllä on. Palvelun lahjoitustoiminta mahdollistetaan Suomen luonnonsuojeluliiton rahankeräysluvalla RA/2016/780. Voit halutessasi tutustua rahankeräyslupaan tarkemmin osoitteessa sll.fi/rahankerayslupa.

Onko puiden istuttaminen ihan oikea tapa hillitä ilmastonmuutosta?

Kyllä on. Puiden istuttaminen eli metsittäminen on tutkimusten valossa yksi tehokkaimmista tällä hetkellä tunnetuista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Esimerkiksi peltotilaa metsittämällä perustetaan niin kutsuttuja hiilinieluja, jotka sitovat ilmaston lämpenemistä edistävää hiilidioksidia ilmakehästä. Jokaisella palvelun avulla istutetulla puuntaimella on siis merkitystä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tietysti tärkeää, että jokainen pyrkii päätöksillään ja valinnoillaan vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Räätälöityjä vinkkejä henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi löydät esimerkiksi täältä.

Miten pantit päätyvät puiksi Madagaskarille?

Pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmästä Suomessa vastaa Palpa. Kaikkien Pantit puiksi -lahjoituspisteiden kautta lahjoitetut pantit rekisteröityvät Palpan tai palautusautomaattivalmistajien rekistereihin.

Lahjoitettuja panttieuroja vastaava summa tilitetään kokonaisuudessaan Suomen luonnonsuojeluliitolle, joka ohjaa rahat eteenpäin Madagaskarin metsiensuojelu- ja ennallistamishankkeelleen. Yhdestä lahjoitetusta eurosta puiden istuttamiseen ja metsien suojeluun käytetään 90 senttiä, hallintokuluihin Suomessa ja Madagaskarilla 10 senttiä.

L&T ei ota lahjoitetuista rahoista mitään osuutta.

Mitä tarkoittaa hiilikädenjälki?

Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä eli positiivisia ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälkeä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin.

Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas voi alentaa omaa hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälki korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt.

Voiko yrityksen hiilijalanjälkeä kompensoida palvelun avulla?

Ei voi. Pantit puiksi -palvelun yhteydessä ei voida puhua kompensoinnista, sillä sitä ei ole ankkuroitu tuotettujen päästöjen määrään. Palvelu mahdollistaa lahjoituksen ilmastotyöhön.  Kompensoinnin tavoitteena on vähentää päästöjä tai sitoa hiiltä maaperään saman verran kuin mitä yrityksen tai muun toimijan oma toiminta tuottaa päästöjä. Kompensaatiokohteina ovat usein uusiutuvan energian hankkeet, metsät, suot, maankäyttö ja päästöoikeuskauppa. Kompensoinnin sijaan Pantit puiksi -palvelu luo hiilikädenjälkeä sekä hiilinieluja – positiivisia ilmastovaikutuksia – joiden avulla vähähiilisempi tulevaisuus rakentuu.

Mihin laskelma 1 puu = 1000 kg CO2 perustuu?

Pantit puiksi-palveluun lahjoitetut pullopantit rahoittavat hiilinielujen kasvattamista Suomen luonnonsuojeluliiton metsitysprojekteissa Madagaskarilla.

Tämä ilmoitettu määrä (1 puu = 1000 kg) on keskimääräinen arvo, joka perustuu laskelmiin siitä, että noin puolet puuaineksen kuivapainosta on hiiltä, jota taas vastaa reilu kolminkertainen (x 3,67) määrä sitoutunutta hiilidioksimäärää. Jos esimerkiksi puu painaa 1000 kiloa ja sen kuivamassa on noin 500 kg (eli 50% on vettä mikä on yleisenä laskettu keskiarvo), niin siinä on hiiltä noin 250 kg, joka vastaa 917 kg CO2.

Jotkut puut sitovat enemmän, jotkut vähemmän, joten tämä luku vastaa, keskimääräisyydestään huolimatta, hyvin todellisuutta. Tarkka luku riippuu puun koosta sekä puun laadun ominaisuuksista. Puun lisäksi myös sen juuret sitovat hiiltä. Istutetut puut myös parantavat maaperää joka sitoo näin enemmän hiiltä. Puiden istuttaminen myös lisää muun kasviston ja puuston luontaista uudistumista jotka sitovat myös hiiltä.