RUOKAHÄVIKIN MINIMOINTI

Tässä on asia, josta käytännössä kaikki ovat samaa mieltä: ruokahävikkiä pitää pienentää. Se aiheuttaa isot kustannukset ja isot ympäristövaikutukset. Ruoka kuuluu ihmisten lautasille, ei roskiin.

ruokahävikki_img_2

Ruokahävikiksi voidaan laskea se, mikä on syötäväksi tarkoitettu mutta ei syötäväksi päädy. Hävikki syntyy osittain ruokailussa, osittain jo aiemmin, vaikkapa valmistuksen aikana.

Koulussa merkittävimpiä ovat tarjoiluhävikki ja lautashävikki. Tarjoiluhävikki on linjastoon tarjolle laitettua ruokaa, joka ei tule syödyksi ja jota terveyssäädösten myötä ei voi tarjoilla uudelleen. Lautashävikki tarkoittaa sitä, kun ruokaa jää lautaselle.

Tehtäviä ja kysymyksiä:

  • Mieti mitä eroa on biojätteellä ja ruokahävikillä.
  • Onko ruokia, joista tykkäät tosi paljon tai joista et tykkää lainkaan?
  • Onko koulussa ruokia, joita kotonasi ei syödä? Entä toisin päin?
  • Suunnitelkaa ja tehkää yhdessä ruokalaan ruokahävikin vähentämiseen sellaiset opasteet, millaisia itse noudattaisitte.
  • Seuraa omaa hävikkiäsi viikon ajan.
  • Onko sinulta joskus jäänyt ruokaa, kun olet lähtenyt ruokalasta siksi, kun kaveritkin lähtivät?
  • Miettikää ja jutelkaa yhdessä, mitä jätetään ja miksi – ja miten tätä voi muuttaa.
  • Pohtikaa, miten teillä ilmoitetaan ruokalaan isommista poissaoloista ja siten varmistetaan, ettei ruokaa tehdä liikaa?
TÄRKEÄT HAVAINNOT:

Linjastoruokailusta keskimäärin 20 prosenttia menee hukkaan.

Se on sama kuin joka viidennen päivän ruoka. Mieti jos perjantaina tehtäisiin ruoka, joka kaadettaisiin suoraan biojätteeseen.

Kun saa päättää itse, hävikki vähenee.

Itseotetusta ruuasta jää vähemmän lautashävikkiä kuin annostellusta.

box-img

Isot asiat syntyvät pienistä puroista.

Olennaista ei ole yhden koululaisen lautashävikki vaan se, että monta koululaista pystyy yhdessä vaikuttamaan kokonaisuuteen. Suomen koulukeittiöiden hävikki vastaa kymmenien tuhansien henkilöautojen päästöä ja maksaa 25 miljoonaa euroa vuodessa. Mittakaavan ymmärtäminen on tärkeää. Ruokahävikki on sekä kallista että turha rasite maapallolle.

VINKIT:

Tarjoiluhävikkiä voi vähentää laittamalla ruokia esille pienemmissä astioissa. Ota sen verran kuin varmasti jaksat syödä. Aina voi santsata. 

Lautashävikkiä voi vähentää poistamalla tarjottimet ja pienentämällä lautaskokoa. Myös kauhan koolla on merkitystä, isommalla ottaa helposti enemmän kuin tarvitsee.

On eduksi, että koululla on toimiva systeemi kertoa ajoissa keittiöön isommista poissaoloista tai muista poikkeuksista. Esimerkiksi koronan kaltaisten virusten vuoksi iso osa oppilaista voi sairastaa kotona samaan aikaan. Myös erityisruokavaliot valmistetaan erikseen, joten keittiön on hyvä tietää oppilaan poissaolosta ajoissa.

Huolehdi hygieniasta ja turvaväleistä, näin ehkäiset omalta osaltasi sairauspoissaoloja. Pese kädet ennen ruokailua ja ota pinosta päällimmäinen lautanen ja tarjotin. Muista turvavälit jonossa ja linjastossa. Jos mahdollista, istukaa myös ruokalassa aina samoilla paikoilla. 

lamp

Jos koulun keittiölle sopii, käykää yhdessä katsomassa keittiön biojäteastiasta, kuinka paljon hävikkiä esimerkiksi päivässä ja viikossa kertyy.

Ruokakulttuuri uudistuu jatkuvasti. Koulun ruokalistoilla on todennäköisesti monia ruokia, joita ei välttämättä syödä koululaisten kotona. Oppilaita kannattaa kuunnella suosikkien ja inhokkien suhteen.

Hävikistä on hyvä puhua syyllistämättä – harva sitä tahallaan aiheuttaa.

Ota ruokaa sen verran kuin varmasti jaksat syödä. Hae mieluummin lisää, jos maha vielä kurnii. 

Mistä hävikki syntyy keittiön puolella?

Ennen tarjoilua hävikkiä syntyy esimerkiksi siksi, että ruokaa on valmistettu enemmän kuin mitä sitä syödään tai kun ruoka pääsee vanhenemaan. Myös valmistusvirheet ovat mahdollisia. Ruoka voi olla vaikkapa uunissa liian pitkään.

Tehdäänkö ruoka paikan päällä?

Monissa kouluissa on palvelu- tai jakelukeittiö eli kaikkea ei valmisteta paikan päällä. Ruoka tuodaan muualta ja tilataan monta päivää etukäteen. Ylijäämää voi jäädä, jos ei tiedetä, että moni on poissa, vaikkapa koulun retkellä.

Kun on tietoa, hävikkiin voi vaikuttaa.

Yksi ainoa koulu voi yhdessä päivässä tuottaa kymmeniä, jopa satoja kiloja hävikkiä. Tiedon avulla tätä voidaan vähentää. Kun koulussa on kiertävä ruokalista, edelliskerrasta pystyy päättelemään, miten meni viimeksi. Tehdäänkö vähemmän, pidetäänkö ruokalistalla lainkaan?

Itse koettu on tehokkaampaa kuin ohjeistettu.

Ruokahävikin välttämisestä on hyvä muistuttaa, mutta hyväkin kyltti muuttuu vähitellen huomaamattomaksi. Omakohtainen kokemus hävikin seuraamisesta jää paremmin mieleen ja saattaa poikia hyviä uusia ratkaisuja tilanteen kohentamiseen.

Oppi mukaan kotiin asti.

Kotonakin on hyvä muistaa ottaa lautaselle sen verran kuin aikoo ja jaksaa syödä. Ja että parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.

table

Löytyykö koulusta vapaaehtoisia ”hävikkisotureita”?

On kouluja, joissa ykköset syövät ekana ja kuutoset viimeisinä. Joskus käy niin, että listalla ollut ruoka loppuu ja kuutoset saavat sitä, mitä keittiöstä löytyy. Hävikin vähentämisen kannalta tämä on hyvä asia.

Tätä et ehkä tullut ajatelleeksi:

Jos tulet myöhään eikä kaikkea enää ole, se on hyvä uutinen.

Asennemuutos on ruokahävikin vähentämisessä tärkeää. Jos olet viimeisenä ottamassa ruokaa, kaikki sinun jälkeesi tarjolle jäävä ruoka menee biojätteeseen.

Rajoitus saattaa jopa lisätä hävikkiä.

On huomattu, että vaikkapa viiden lihapullan rajoitus voi ohjata ottamaan maksimimäärän vaikkei ehkä jaksaisikaan niin montaa.

Ruokahävikki on hävikkiä monessa vaiheessa.

Ruokahävikki tuntuu erityisen turhalta, kun huomioidaan koko ruoan elinkaari. Hintaa ja hiilijalanjälkeä kertyy, kun ruoka tuotetaan, laitetaan, tarjoillaan ja haetaan biojätteenä pois.

new-pink