RUOKAHÄVIKIN MINIMOINTI
Tässä on asia, josta käytännössä kaikki ovat samaa mieltä: ruokahävikkiä pitää pienentää. Se aiheuttaa isot kustannukset ja isot ympäristövaikutukset. Ruoka kuuluu ihmisten lautasille, ei roskiin.
Tässä on asia, josta käytännössä kaikki ovat samaa mieltä: ruokahävikkiä pitää pienentää. Se aiheuttaa isot kustannukset ja isot ympäristövaikutukset. Ruoka kuuluu ihmisten lautasille, ei roskiin.
Se on sama kuin joka viidennen päivän ruoka. Mieti jos perjantaina tehtäisiin ruoka, joka kaadettaisiin suoraan biojätteeseen.
Itseotetusta ruuasta jää vähemmän lautashävikkiä kuin annostellusta.
Olennaista ei ole yhden koululaisen lautashävikki vaan se, että monta koululaista pystyy yhdessä vaikuttamaan kokonaisuuteen. Suomen koulukeittiöiden hävikki vastaa kymmenien tuhansien henkilöautojen päästöä ja maksaa 25 miljoonaa euroa vuodessa. Mittakaavan ymmärtäminen on tärkeää. Ruokahävikki on sekä kallista että turha rasite maapallolle.
Tarjoiluhävikkiä voi vähentää laittamalla ruokia esille pienemmissä astioissa. Ota sen verran kuin varmasti jaksat syödä. Aina voi santsata.
Lautashävikkiä voi vähentää poistamalla tarjottimet ja pienentämällä lautaskokoa. Myös kauhan koolla on merkitystä, isommalla ottaa helposti enemmän kuin tarvitsee.
On eduksi, että koululla on toimiva systeemi kertoa ajoissa keittiöön isommista poissaoloista tai muista poikkeuksista. Esimerkiksi koronan kaltaisten virusten vuoksi iso osa oppilaista voi sairastaa kotona samaan aikaan. Myös erityisruokavaliot valmistetaan erikseen, joten keittiön on hyvä tietää oppilaan poissaolosta ajoissa.
Huolehdi hygieniasta ja turvaväleistä, näin ehkäiset omalta osaltasi sairauspoissaoloja. Pese kädet ennen ruokailua ja ota pinosta päällimmäinen lautanen ja tarjotin. Muista turvavälit jonossa ja linjastossa. Jos mahdollista, istukaa myös ruokalassa aina samoilla paikoilla.
Jos koulun keittiölle sopii, käykää yhdessä katsomassa keittiön biojäteastiasta, kuinka paljon hävikkiä esimerkiksi päivässä ja viikossa kertyy.
Ruokakulttuuri uudistuu jatkuvasti. Koulun ruokalistoilla on todennäköisesti monia ruokia, joita ei välttämättä syödä koululaisten kotona. Oppilaita kannattaa kuunnella suosikkien ja inhokkien suhteen.
Hävikistä on hyvä puhua syyllistämättä – harva sitä tahallaan aiheuttaa.
Ota ruokaa sen verran kuin varmasti jaksat syödä. Hae mieluummin lisää, jos maha vielä kurnii.
Ennen tarjoilua hävikkiä syntyy esimerkiksi siksi, että ruokaa on valmistettu enemmän kuin mitä sitä syödään tai kun ruoka pääsee vanhenemaan. Myös valmistusvirheet ovat mahdollisia. Ruoka voi olla vaikkapa uunissa liian pitkään.
Monissa kouluissa on palvelu- tai jakelukeittiö eli kaikkea ei valmisteta paikan päällä. Ruoka tuodaan muualta ja tilataan monta päivää etukäteen. Ylijäämää voi jäädä, jos ei tiedetä, että moni on poissa, vaikkapa koulun retkellä.
Yksi ainoa koulu voi yhdessä päivässä tuottaa kymmeniä, jopa satoja kiloja hävikkiä. Tiedon avulla tätä voidaan vähentää. Kun koulussa on kiertävä ruokalista, edelliskerrasta pystyy päättelemään, miten meni viimeksi. Tehdäänkö vähemmän, pidetäänkö ruokalistalla lainkaan?
Ruokahävikin välttämisestä on hyvä muistuttaa, mutta hyväkin kyltti muuttuu vähitellen huomaamattomaksi. Omakohtainen kokemus hävikin seuraamisesta jää paremmin mieleen ja saattaa poikia hyviä uusia ratkaisuja tilanteen kohentamiseen.
Kotonakin on hyvä muistaa ottaa lautaselle sen verran kuin aikoo ja jaksaa syödä. Ja että parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.
