Jätehuolto | L&T Oppimisympäristöoppi

Monessa koulussa jätehuoltoa ei ole ajateltu kokonaisuutena tai käyttäjän näkökulmasta. Se ehkä huomataan vasta silloin, kun se ei toimi. Kun se muistetaan, se on vain jotain ikävää ja sottaista, jota joku toinen tekee jossain toisaalla.

Oikeasti jätehuolto on tärkeä osa arkea, ja sen toimivuudella on iso merkitys myös koulun hygieniaturvallisuuden kannalta. Jäte on sitä paitsi huono sana, sillä fiksusti hyödynnetty jäte on raaka-ainetta. Mitä enemmän sitä saadaan talteen ja kiertoon, sen parempi. Jäte on arvokasta, ei jotain mikä vain heitetään pois.

Tehtäviä ja kysymyksiä:

Keksi parempi nimi jätteelle.
Selvitä koulun jäteketju. Kuka tyhjentää roskiksen, mihin roskat kulkeutuvat ja kuka hakee ne koululta? Mieti lopuksi olisitko voinut alun perin välttää roskan syntymisen.
Lajitellaanko koulussa jätteet? Entä kotona? Mille kaikelle on olemassa oma säiliönsä?
Ota selvää, mihin kaikkeen erilaisia jätteitä voidaan käyttää, kun ne kierrätetään oikein.
Tutki millaisia opasteita koululla on jätehuoltoa varten.
Miten koulussasi on huomioitu jätepisteen hygieniaturvallisuus?

Suunnitelkaa ja tehkää yhdessä jätehuollolle sellaiset opasteet, millaisia itse noudattaisitte.
Mitä kaikkea kertyy sekajätteeseen koulussa? Mitä näistä voisi lajitella eri tavalla? Paljonko sekajätettä kertyy, jos sitä ei vietäisikään pois?
Tunnetko ihmisiä, jotka ovat mukana koulun jätehuollossa?
Miltä tuntuu, kun saat koulukirjan, joka on jo ollut jollain toisella? Mieti vaikuttaako tämä siihen, kuinka kohtelet omia kirjojasi ja kouluvälineitäsi.

TÄRKEÄT HAVAINNOT:

Jäte ei ole jätettä vaan raaka-ainetta.

Vain pieni osa jätteestä on hyödytöntä. Mitä pienemmäksi tämä osa saadaan, sitä paremmin maailma voi.

Ei jätettä lainkaan on vielä parempi asia kuin lajiteltu jäte.

Kierrätys on positiivinen asia, mutta jätteen vähentäminen säästää maapalloa eniten.

VINKIT:

Käykää yhdessä oppilaiden kanssa katsomassa koulun jätetilaa. Se auttaa ymmärtämään, että jätehuolto ei ole jotain mitä joku toinen jossain toisaalla tekee. Tehkää retki myös paikalliselle jätehuoltolaitokselle.

Osallista opastamiseen. Kun oppilaat tekevät opasteet itse, asia jää paremmin mieleen. Ja kun oppilaat kiinnittävät opasteet, ne ovat myös oikealla korkeudella.

Kipeänä sairastetaan totta kai kotona, mutta välillä koulussakin joutuu niistämään, aivastamaan tai yskäisemään. Sopikaa yhdessä, mihin roskikseen käytetyt nenäliinat ja paperit laitetaan, jotta niiden kautta tauti ei leviä muihin. Voisiko roskis olla esimerkiksi kannellinen?

Oulun Hönttämäen koulussa ykköset ja kakkoset käyvät litistämässä maitotölkit. Löytyisikö teidän koulussanne sopivaa puuhaa, joka tekisi jätteet konkreettisiksi?

Katso mitä kaikkea tässä kerrotaan koulun jätehuollosta. Mieti sitten, miten sama asia hoituu teillä kotona.

Osallista jätteiden käsittelyyn. Oppilaat voivat seurata jätteiden kulkua koululla ja vaikkapa auttaa lajittelussa.

Jätehuolto on abstrakti asia. Kun se saa ihmiskasvot, asiakin on helpompi sisäistää. Oppilaiden on hyvä tietää, ketkä käsittelevät jätteitä ja ylläpitävät oppimisympäristöä: keittiön väki, siivoojat, kiinteistön ylläpito.

Jätteiden lajittelu ja koko koulun osallistaminen siihen on tärkeä asia. Jätteitä käsiteltäessä on kuitenkin erityisen tärkeää muistaa hyvä käsihygienia: samalla jäteastialla käyvät myös muut. Pese siis kädet ennen ja jälkeen jätepisteellä käynnin.

Jätetila kuntoon.

Koulun jätetilan tulisi olla selkeä, helppokäyttöinen ja valoisa. Monesti jätetilat ovat kaiken tämän vastakohtia.

Värit ovat kaiken a ja o.

Jokaisella jätelajilla on oma värinsä. Saman värin pitäisi toistua yhtä lailla jäteastioissa kuin ympäri koulua kaikissa paikoissa, jossa jätettä kerätään ja lajitellaan. Yksi roska kulkee monen käden kautta, siksi värikoodaus on olennaista.

Opasteita ei ole koskaan liikaa.

Kun kuvia ja värikoodeja tuetaan itse mietityillä ja itse tehdyillä opasteilla, asia pysyy mielessä ja tuoreena. Kun opaste alkaa muuttua huomaamattomaksi, kannattaa tehdä uusia.

Tärkeää silmille ja aivoille.

Toimiva jätehuolto tarvitsee ihmisiä. Täytyy tietää, mikä on oikein ja fiksua, ja sitten toimia sen mukaisesti. Siksi sekä fyysiset opasteet että asian käsittely ovat tärkeitä.

Jätelaatuja on monta.

Useimmilla kouluilla on omat keräilynsä bio-, paperi-, pahvi- ja sekajätteelle. Olisi hyvä jos talteen omiin astioihinsa päätyisivät myös muovi, lasi, metalli ja kartonki. Mitä kaikkea teidän koululla lajitellaan?

Kulutus on taito- ja järkilaji

Kun ymmärtää jätehuollon, ymmärtää kulutustakin paremmin. Kaikkea kulutusta ei pidä tuomita. Se pitää vain ajatella loppuun asti, jotta se rasittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän.

Kun koulu loppuu, minne tavarat menevät?

Mitä tapahtuu kirjoille ja välineille, kun lukuvuosi päättyy? Tämä on tuttu ilmiö ja konkreettinen ajankohta käsitellä kiertotaloutta.

Ovatko säännöt samat?

Jos koulun tiloissa toimii vaikkapa iltapäiväkerho, jätteitä koskevat käytännöt on syytä pitää samana. Jos koulupäivän aikana jätteistä huolehditaan fiksusti, on kummallista, jos kerhossa tai vaikka koulusta tehtävillä retkillä on yksittäispakattuja eväitä ja kaikki jäte päätyy sekajätteeseen.

Tätä et ehkä tullut ajatelleeksi:

Fiksu jätehuolto ei ole meno vaan säästö.

Jätehuolto on kannattava sijoitus myös rahallisesti. Kun jätehuolto toimii, se vähentää kuluja, ei lisää. Sekajätteen poltto on kallista. Ja totta kai on järkevää, että mahdollisimman paljon hyödyllistä raaka-ainetta saadaan kiertoon.

Jäte on vain välimuoto.

Toimivassa kiertotaloudessa jäte on materiaalia, joka muuttuu raaka-aineeksi. Se on arvokasta, ei turhaa ja pois heitettävää. Lajittelu johtaa kiertoon, ei kaatopaikalle.

JÄTEHUOLTO, LAJITTELU JA KIERRÄTYS