Lahden keskustan tuntumaan nousee muutaman vuoden päästä uusia asuinkerrostaloja. Nyt aivan Lahden matkustajasataman lähellä, reilun sadan metrin päässä Vesijärven rannasta on tyhjä, mutta hiekan siististi peittämä, todistetusti puhdistettu tontti.
Svinhufvudinkadun tontti siirtyi aikoinaan Lahden kaupungille, kun sillä toiminut leipomo lopetti toimintansa. Kaupungilta tontti kiinteistöineen siirtyi edelleen Koulutuskuntayhtymä Salpaukselle. Salpaus taas teki alustavan kaupan tontista kesällä 2019 kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Lahden Talojen kanssa. Koska tontille rakennetaan asuntoja, lopullisen kaupan ehtona oli, että maaperä on todistetusti puhdas.
Keväällä 2019 tontilla ollut laaja rakennus purettiin, maaperä tutkittiin ja havaittiin laajalti pilaantuneeksi. Pääasiassa pilaantumisen aiheutti öljy, jota oli valunut leipomolaitteista maahan 1980- ja 1990-luvuilla.
”Tutkimuksen tulos tuli meille yllätyksenä. Pientä aavistusta toki oli, muttei tällä laajuudella”, Salpauksen teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen sanoo.
Tutkimukset tehnyt konsulttitoimisto Ramboll kilpailutti puhdistusurakan. L&T osoittautui viidestä tarjoajasta kokonaisedullisimmaksi ja aloitti työt syyskuussa 2019.
Urakka valmistui sovitusti vuoden 2019 lopussa. Sen jälkeen tehtiin pieni lisäurakka, koska alueelta löytyi pilaantunut alue, jota ei alkuperäisessä urakassa ollut. Alue poikkesi pääurakasta siinä, että pilaantumisen aiheuttivat liuottimet.
L&T aloitti kaivuun sieltä, missä ongelmia tiedettiin olevan eniten. Tontilta vietiin pois 25 000 tonnia maa-aineksia, joista pilaantuneita maita oli 15 000 tonnia. Kaikkiaan maata kuljetettiin pois pitkälti yli 500 kuormaa.
”Hankkeen ELY-keskukselle menneen loppuraportin mukaan pilaantuneiden maiden mukana poistui 70 tonnia öljyhiilivetyä. Se vastaa 80 000 litraa kevyttä polttoöljyä eli öljyä oli vuotanut melkoinen määrä”, Toivonen kertoo.
Puhdaskin maa-aines piti vaihtaa, koska se ei rakenteensa vuoksi soveltunut kerrostalorakentamisen pohjamaaksi. Sen tilalle L&T toi rakennuskelpoista täytemaata.
Maata jouduttiin kaivamaan syvimmillään kahdeksasta metristä ja kaivannot tuettiin siksi ponttiseinällä. Se toteutettiin lokeroimalla: maata kaivettiin pala kerrallaan, siirrettiin pois ja tilalle tuotiin uutta maata. Sitten rakennettiin seuraava ponttilokero ja siirryttiin sinne töihin.
Koko urakan ajan tontilla oli pitkäpuominen kaivinkone, koska normaalien koneiden ulottuvuus ei olisi riittänyt syviin kaivantoihin. Toinen kaivinkone avusti ponttiseinien ja vesienkäsittelylaitteiston asennuksessa. Valssijyrä puolestaan tiivisti täyttöjä. Näiden lisäksi maiden ajossa oli 4–5 kasettiautoa.
Työmaalla oli koko ajan paikalla Rambollin ympäristötekninen valvoja, joka toimi tiiviissä yhteistyössä L&T:n työmaapäällikön kanssa. Urakkaa seurasivat tarkasti myös Hämeen ELY-keskus sekä Lahden kaupungin ympäristönsuojelu.
Koska kyseessä on lähes keskustassa sijaitseva alue, piti sekä kaivutyö että maa-aineksen kuljetus tehdä erityisen huolella. Työmaa oli aivan vilkasliikenteisen Svinhufvudinkadun kupeessa ja se aiheutti liikennejärjestelyjä: toinen kaista oli poissa käytöstä ja raskas liikenne kielletty. Katua piti myös säännöllisesti puhdistaa, koska maata kulkeutui autojen renkaissa kadulle.
Asiakas oli kilpailuttanut maiden vastaanottopaikat ennakkoon ja päätynyt kolmeen. Yksi niistä oli L&T:n Kotkan käsittelylaitos. Ympäristötekninen valvoja päätti, minne kukin maa-aineserä kuljetettiin. Päätökseen vaikutti maa-aineksen likaisuus sekä se, että kuljetus oli aina asiakkaalle kustannustehokas.
L&T rakensi työmaalle myös pohjaveden suojapumppausjärjestelmän, sillä pohjaveden pilaantuminen liittyy usein maa-aineksen pilaantumiseen.
"Tämä on ollut 20-vuotisen urani ainutlaatuisin urakka. L&T on tarjonnut meille osaavat asiantuntijat ja työ valmistui aikataulussaan. Saavutimme sille asetetut tavoitteet niin, että pääsimme sopimaan tonttikaupoista suunnitelmiemme mukaan."
Hannu Toivonen | teknisen palvelun päällikkö | Koulutuskuntayhtymä Salpaus
