Luontokato uhkaa - miten varmistetaan luonnon monimuotoisuus?

Luonnon monimuotoisuuden hupenemista pidetään ilmastonmuutostakin isompana uhkana. Kysyimme asiantuntijoilta, miksi luontokato ei löydä tietään yritysten vastuullisuuden painopisteisiin, vaikka lajeja katoaa ympäriltämme nopeammin kuin koskaan.


Biodiversiteetillä, elonkirjolla tai luonnonkirjolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta, siis ekosysteemien eli maisema- ja luontotyyppien ja lajien rikkautta sekä lajiensisäistä geneettistä monipuolisuutta.

Valtavan monimuotoinen luonto onkin. On arvioitu, että maapallolla on noin kymmenen miljoonaa lajia, mutta vain viidennes niistä tunnetaan nimeltä. Luonnonkirjo on silti paljon enemmän kuin vain lajien lukumäärä. Monimuotoisuus on elämän edellytys ja se on myös tärkeä osa sitä resilienssiä, jonka ansiosta luonto pystyy paremmin sopeutumaan muutoksiin ja selviämään valtavistakin katastrofeista.

Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan aiemmin. Miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto, sanoo hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES. Kun elonkirjo köyhtyy, luonnon resilienssi katoaa ja seuraukset ovat arvaamattomat.

Maailman talousfoorumin mukaan noin puolet maailman BKT:sta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta. Vaikka tiedeyhteisö on pitkään ollut selvillä luontokadon merkityksestä, yrityksissä se ei ole saanut suurta näkyvyyttä. Suomen tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova, ja se edellyttää kovia tekoja. Nyt olisi aika yritystenkin herätä.

Luontokadon viisi isointa aiheuttajaa ovat maankäyttö, saasteet, ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja haitalliset vieraslajit.

”Ilmastonmuutos aiheuttaa biodiversiteetin kadosta jo 16 prosentin verran. Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutosta ja biodiversiteettiä pitää ehdottomasti tarkastella yhdessä ja tunnistaa, että ne ovat saman kolikon kääntöpuolia. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet pitää suunnitella sellaisiksi, että ne tukevat myös biodiversiteettikadon hidastamista ja pysäyttämistä”, sanoo yritysvastuuasiantuntija Angelina Kuokkanen FIBSistä.

Kurtturuusu-LT

Vieraslajit, kuten kurtturuusu, ovat yksi luontokadon aiheuttajista. Suomessa kurtturuusun kasvattaminen on kiellettyä kesäkuun 2022 jälkeen, sillä se valtaa tilaa Suomen alkuperäiseltä luonnolta. 


Yritysvastuuverkosto FIBSin joulukuussa julkaisemassa tutkimusraportissa todetaan, että vastuullisuus on noussut olennaiseksi asiaksi kaikkien suomalaisyritysten toiminnassa ja että melkein kaikilla niistä on jo kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Kehitettävää kuitenkin on.

”Peräti 66 prosenttia vastaajista piti ilmastonmuutosta tärkeimpänä vastuullisuuden tulevaisuuden painopisteistä. Sen sijaan biodiversiteetti on listan häntäpäässä. Vaikka 35 prosenttia yrityksistä arvioi ja hallitsee biodiversiteettivaikutuksiaan, vain 13 prosentille luonnon monimuotoisuus on tärkeä tulevaisuuden painopiste”, Kuokkanen sanoo.

Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että 65 prosentissa vastaajayrityksistä biodiversiteettivaikutuksia ei ole arvioitu. Kuokkasen mukaan yksi syy tähän on mittaamisen vaikeus. Luontokadon riskeihin ei havahduta, kun ei niitä arvioidakaan.

”Yrityksillä ei ole yhtenäisiä mittareita biodiversiteetille, ja niiden olisi tärkeää pystyä arvioimaan toiminnastaan johtuvaa muutosta, jotta ne voisivat myös asettaa tavoitteet toimintansa kehittämiseen. Tavoitteiden pitää olla yhtenäisiä kaikille ja niiden pitää pohjautua tieteeseen.”

Science Based Targets -organisaatiolta on tulossa tavoitteita, joita yritykset voivat asettaa itselleen biodiversiteetin ylläpitämiseksi.

”Olen varovaisen optimistinen, että kansainvälisellä yhteistyöllä biodiversiteettikatoa saadaan aika nopeasti ainakin hidastettua, vaikka välttämättä niihin lopullisiin tavoitteisiin sen pysäyttämisestä ei päästäisi. Mutta se vaatii merkittäviä muutoksia – ei pelkästään Suomelta, vaan kansainvälisesti”, Kuokkanen sanoo.

Pitkällä aikavälillä biodiversiteetin turvaaminen tarkoittaa samalla sitä, että varmistetaan kaiken liiketoiminnan tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kuokkanen muistuttaa, että tärkeintä on ryhtyä toimeen.

SUOMALAISILLA YRITYKSILLÄ ON MAHDOLLISUUS OLLA EDELLÄKÄVIJÖITÄ

”Moni suomalainen yritys tekee jo aktiivista luontopääomatyötä, on laatinut biodiversiteettistrategian ja kartoittaa, miten se voi asettaa itselleen tieteeseen pohjautuvia luontotavoitteita. Suomalaisilla yrityksillä on tässä mahdollisuus olla edelläkävijöitä. Tältä työltä yksikään yritys ei voi välttyä, ja mitä aikaisemmin sen aloittaa, sitä parempiin tuloksiin pääsee.”

ANGELINA KUOKKANEN | YRITYSVASTUUASIANTUNTIJA | FIBS

Sääntely ja sidosryhmät vauhdittavat kehitystä

Luontokato ei välttämättä näy kaupungeissa asuvien ihmisten arjessa, jolloin heidän on vaikea ymmärtää, mistä siinä on kyse. Ehkä valveutuneimmat ovat havainnoineet, että lintuja tai ötököitä on vähemmän, mutta mitä se merkitsee, että luonnon monimuotoisuus supistuu?

”Ihminen on onnistunut jo tuhoamaan aika ison osan eliöstöstä historian aikana. Luontokato on valtavan paljon isompi asia kuin mikään muista haasteista, joiden kanssa me painimme jo tällä hetkellä. Se vain ei ole yhtä näkyvä kuin koronavirus, ilmastonmuutos tai taantuma”, sanoo L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen.

Biodiversiteetista on puhuttu EU:ssa pitkään. Mikkosen mukaan vasta Green Dealin ja EU:n sääntelyn kautta asia alkaa tulla yritysten agendalle.

”Sijoittajat on heränneet luonnon monimuotoisuusteemaan, ja sekin luo yrityksille painetta korjata ongelmaa. Samalla avautuu kaupallisia mahdollisuuksia tuottaa asiakkaille ratkaisuja, joilla he voivat minimoida tai kompensoida oman toimintansa luontovaikutuksia”, Mikkonen sanoo.

Kiertotalouden toiminta-ajatus on korvata neitseellisiä materiaaleja pitämällä materiaalit tehokkaassa käytössä ja hyödyntämällä uusioraaka-aineita. Näin raaka-aineet kiertävät uudelleen ja uudelleen ja neitseellisiä materiaaleja tarvitaan vähemmän, jolloin luontoonkin tarvitsee kajota vähemmän. On arvioitu, että kahdeksan prosenttia materiaaleista palautuu uudelleen käyttöön. Se tarkoittaa, että 92 prosenttia ei palaudu käyttöön, vaan jää joko hävitettäväksi tai haudattavaksi.

”Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan tehokkaasti torjua luontokatoa. Me käytämme sivuvirtoja ja jätteitä rakentamiseen, korvaamme luonnonmateriaaleja, palautamme materiaalit uudelleen käyttöön, pääsemme irti fossiilisista raaka-aineista ja tuomme tilalle uusiutuvia. Tähän asti hävittäminen tai läjittäminen on ollut halvin tapa päästä materiaalista eroon. Teollisuuden sivuvirtojen kierrätys alkaa kaupallistua, kun luonnonvarojen käyttöä tai luonnon sivuvirtojen läjittämistä aletaan säännellä. Verotus ei ole se vaikuttavin keino."

JORMA MIKKONEN | YHTEISKUNTASUHTEIDEN JOHTAJA | LASSILA & TIKANOJA

Puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu siitä, että materiaaleja käytetään kestämättömällä tavalla

Mikkonen uskoo, että Green Deal saa vuoteen 2030 mennessä muutoksen, jos ei ihan tapahtumaan, niin ainakin hyvin käyntiin. Direktiiveissä asetetaan vaatimuksia, maa- ja merialueiden suojeluvaatimuksia kiristetään ja luodaan nollapäästöstrategia (Zero Pollution Action Plan).

Mutta direktiivejäkin voimakkaampi ja nopeampi ohjaus tulee Mikkosen mukaan kansalaisjärjestöjen, kuluttajien, sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kautta.

”Sijoittajat tekevät ESG-riskiarviointeja, jotka vaikuttavat yrityksen arvoon ja osakkeen kiinnostavuuteen. Suurin osa Suomen isoista toimijoista tutkii nyt omaa biodiversiteettitavoitettaan. Jopa metsäyhtiöt tarkistavat näkemyksiään siitä, millä tavalla ne metsiä käyttävät”, Mikkonen sanoo.

Mikkonen nostaa esiin kolme tekijää, jotka ajavat vihreää siirtymää.

”Puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu siitä, että ihmiskunta käyttää materiaaleja kestämättömällä tavalla. Tätä taustaa vasten kiertotalouden ratkaisut ovat avainasemassa. Sitten ovat vihreät investoinnit ja työpaikat. Kolmas draiveri on Euroopan riippuvuus ulkopuolelta tulevista raaka-aineista. Kiertotalouden avulla voidaan saavuttaa raaka-aineissa ja energiassa omavaraisuus.”

Biodiversiteetin suojelu velvoittavaksi 2030 mennessä? 

Mikkonen uskoo, että biodiversiteetin suojelu kaupallistuu 2023 lukien ja tulee velvoittavaksi 2030 mennessä.

”Suomen kansallisella kiertotalousstrategialla on sama tavoite: saada luonnonvarat kestävään käyttöön. Eduskunnassa kiistellään parhaillaan kaivosveroista ja metsävarojen käytöstä. Nämä ovat ensimmäisiä merkkejä siitä, miten meidän luontosuhdettamme määritellään uudelleen, ja se tulee vaikuttamaan valtioihin, yrityksiin ja kansalaisiin”, Mikkonen povaa.

JORMA MIKKONEN | YHTEISKUNTASUHTEIDEN JOHTAJA | LASSILA & TIKANOJA

Kiertotalous täydentää ympäristönsuojelua

Perinteisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua on ajateltu enemmän luonnonsuojeluna – että laitetaan maa-alue sivuun suojeltavaksi tai että otetaan saastunutta maata ja puhdistetaan se. Kiertotalousasiantuntija Tim Forslund Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta sanoo, että se on vain yksi puoli kokonaisuudesta. Toinen on jo mainittu kiertotalous.

”Kiertotalous täydentää perinteistä ajattelua siinä, miten me tuotamme, kulutamme ja hallinnoimme materiaaleja. Kun tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään, vähenee tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja. Tämä tarkoittaa myös vähemmän kuormitusta luonnolle. Yritysten pitäisi ottaa luonnon monimuotoisuus osaksi strategiaansa kaikessa liiketoiminnassaan”, Forslund sanoo.

Tavallaan homma on yksinkertainen. Ensin selvitetään yrityksen oman toiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, riskit sekä riippuvuudet tietyistä resursseista tai ekosysteemipalveluista. Sitten mietitään ratkaisuja, joilla yritys voi auttaa pysäyttämään luontokatoa. Lopuksi muutetaan yhteistyön tekemisen tapoja tukemaan luontokadon vastaista toimintaa.

”Usein yrityksissä tulee vastaan ajatus siitä, että biodiversiteettiratkaisut maksavat paljon. Sanoisin, että jos omasta toimitusketjusta voi vähentää hukkaa, se on yritykselle vain hyvä asia. Sitä paitsi ’oman toiminnan vaikutukset’ saattaa turhaan kalskahtaa negatiiviselta – todellisuudessa monet toiminnot, joita yritykset tekevät jo nyt, voivat olla vaikutuksiltaan hyvinkin positiivisia.”

Tim Forslund | Kiertotalousasiantuntija | Sitra

Elintarviketeollisuuden vaikutus luontokatoon on merkittävä

Sitran, YK:n ja tutkimuslaitos IIASAn selvitysten mukaan elintarvikesektori on merkittävässä osassa sekä ilmaston että luontokadon suhteen, mutta erityisesti juuri biodiversiteettiin se vaikuttaa suhteettoman paljon. Niin paljon, että yksistään se voi pelkän hidastamisen asemesta jopa pysäyttää luontokadon ja kääntää luonnon monimuotoisuuden elpymisuralle.

Lupaavia parannuksia tarjoavat regeneratiivinen eli uudistava viljely, ruokahävikin vähentäminen sekä vaihtoehtoiset proteiininlähteet kuten kasviproteiinit, aiemmin vähälle käytölle jääneet kalat ja jossakin vaiheessa tulevaisuutta myös laboratoriossa kasvatettu proteiini.

 

Luonnon monimuotoisuutta uhkaaville toimille hintalappu

”Tutkimukset osoittavat, että maailmassa tuotettujen tuotteiden ja materiaalien määrä on kasvanut: me tuotamme entistä enemmän asioita, ja se tapahtuu nimenomaan luonnon kustannuksella. Maailmassa on jo enemmän betonia ja terästä ja muuta ihmisen tuottamaa kuin eloperäistä. Se on oikeastaan aika järkyttävää”, Forslund sanoo.

Hän uskoo, että luonnon monimuotoisuuden kuormittamisesta joutuu jatkossa maksamaan.

”Tulevaisuudessa emme enää puhu vain ilmastonmuutoksesta, vaan kaikista muistakin luontokadon aiheuttajista. Todennäköisesti luonnon monimuotoisuutta uhkaaville toimille lätkäistään hintalappu”, Forslund sanoo.

TIM FORSLUND | KIERTOTALOUSASIANTUNTIJA | SITRA

Voiko rakennettu ympäristö olla monimuotoinen? 

Lohjalaisen marketin piha on täynnä kurttulehtiruusua, vieraslajia, joka on määrä hävittää Suomesta. Täältäkin vieraslaji saa lähteä, mutta mitä sen tilalle laitetaan? Ei nurmikkoa eikä pensaita, vaan niitty.

”Luonnossa eliöt liikkuvat paikasta A paikkaan C, ja he tarvitsevat siihen väliin paikan B, jotta he voivat siirtyä. Monimuotoisuus on valtavan suuri asia, mutta hyvinkin pienissä mikro-ilmastoissa voidaan vaikuttaa oikeasti merkityksellisellä tavalla. Lohjalaisen marketin piha voi olla se paikka B, joka auttaa pitämään ekosysteemiä yllä ja geeniperimää tarpeeksi laajana”, sanoo L&T:n Viherpalvelujen liiketoimintapäällikkö Satu Sokkinen.

Todellakin, Sokkinen käyttää eliöistä persoonapronominia ”he”. Ja miksei käyttäisi: esimerkiksi pölyttäjät ovat elintärkeitä ruoantuotannolle. He jos ketkä pronomininsa ansaitsevat.

”Meidän ei tarvitse rakentaa sinne mitään ylimääräistä. Suomen luonto on aika edullista verrattuna kiveyksen tekemiseen, tai nurmikon, tai siihen että istutetaan tuhansia pensaita. On paitsi kestävämpää, myös paljon halvempaa poistaa vanha ja laittaa tilalle niittyä, johon aikaa myöten tulee luonnonpuuta.”

L&T:n, Helsingin yliopiston, Kööpenhaminan yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen tutkimushanke selvittää sitä, miten rakennettu ympäristö sitoo hiiltä. Tutkimus jatkuu vielä viisi vuotta, mutta jo nyt tiedetään, että mitä monimuotoisempi rakennettu ympäristö on eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan, sitä enemmän se sitoo hiiltä.

Monimuotoisempi rakennettu ympäristö auttaa myös paikkaamaan infran puutteita. Ilmastonmuutos voimistaa sateita sellaisiin kertamääriin, joille infraa ei ole tehty, ja se pahentaa tulvia. Monimuotoinen ympäristö ja viheralueet sitovat taivaalta tulevaa vettä ja helpottavat myös hulevesien käsittelyä.

Moni sanoo ryhtyvänsä toimiin tulevaisuudessa - tilanne on päällä nyt

Sokkisen mukaan me ihmiset olemme kaupungistuttuamme vieraantuneet siitä, mikä meidän ympäristömme oli vielä sata vuotta sitten. Emme oikein näe muutosta emmekä sen merkitystä. Se näkyy yrityksissäkin.

”Moni yritys sanoo tekevänsä tulevaisuudessa vaikka mitä, mutta tämä tilanne on päällä nyt, ja oikeasti tässä ollaan jo vähän myöhässä. Jos on huolissaan ympäristöstä ja neuvoton sen suhteen, mitä voi itse tehdä, pitää uskaltaa antaa vastuu tekemisestä niille, jotka osaavat. Ei tässä puhuta valtavista investoinneista tai valtavista muutoksista. Hyvä kumppani vie niitä asioita eteenpäin nopeasti ja kohtuukustannuksin."

SATU SOKKINEN | VIHERPALVELUJEN LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ | LASSILA & TIKANOJA

Sokkinen alaisineen on rakennetun ympäristön ammattilaisia: puutarhureita, hortonomeja, kivimiehiä ja timpureita. Liiketoimintapäällikkö itse on innokas luontoihminen muutenkin.

”Me vietämme työpäivästämme sata prosenttia ulkona, ja me olemme nähneet sen muutoksen, joka nyt tapahtuu. Mutta ennen kaikkea – ja tämä on se voimaannuttava asia – me näemme myös sen ympäristön ja biodiversiteetin eteen tehdyn muutoksen. Kyllä rakennettukin ympäristö voi olla monimuotoinen, ja siitä voidaan korjaamalla tehdä entistäkin monimuotoisempi”, Sokkinen sanoo.

Ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä, vaan maapallon lämpötila nousee joka tapauksessa vielä kymmeniä vuosia. Se vaikuttaa myös biodiversiteettiin.

 

”Meidän pitää hyväksyä se, että tulevaisuudessa luonnon monimuotoisuus on erilaista kuin nyt. Mutta me kaikki voimme tehdä töitä sen eteen, että luonto saadaan pidettyä mahdollisimman monimuotoisena."

Satu Sokkinen | Viherpalvelujen liiketoimintapäällikkö | Lassila & Tikanoja

L&T mukana FIBSin ja Sitran pilottiohjelmassa testaamassa uutta tiedeperusteisten luontotavoitteiden ohjeistoa

Lassila & Tikanoja on yksi kymmenestä suomalaisesta yrityksestä, joka on valittu FIBSin ja Sitran pilottiohjelmaan testaamaan Science Based Targets Network -verkoston tiedeperusteisten luontotavoitteiden ohjeistoa. Kehitteillä oleva uusi ohjeisto vastaa yritysten tarpeeseen saada käytännön työkaluja aidosti vaikuttavan ja vertailukelpoisen luontotyön tueksi.

Lue lisää

CO Carbon -hanke tutkii kaupunkivihreän hiilensidontakykyä 

L&T on mukana keväällä 2021 käynnistyneessä CO-CARBON -hankkeessa, jossa selvitetään, miten kaupunkien erilaiset kasvillisuusalueet sitovat hiiltä ja miten kunnossapidolla ja hoidolla voidaan tehostaa hiilen sitoutumista.

"Hankkeen avulla saadaan tietoa, jonka avulla asiakkaita voidaan auttaa tulevaisuudessa tekemään parempia valintoja", sanoo L&T:n viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö Satu Sokkinen.

Lue lisää CO Carbon -hankkeesta

Viherpalvelut

Viherrakentamisen ratkaisuilla voidaan ehkäistä luontokatoa. 

Tutustu viherpalveluihin

Ympäristörakentaminen

Ohjaamme teollisuuden sivuvirrat ja pilaantuneet maat hyötykäyttöön.

Tutustu ympäristörakentamisen palveluihin

Kiertotalous

Kierrätysraaka-aineet käyttöön

Lue lisää

Hiilikädenjälki

Hiilineutraalista Suomesta totta

Lue lisää

Monimuotoisuus

Kaikkien työpanosta tarvitaan

Lue lisää

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.